Siit aamukahvista monen päivä lähtee.
Kuppi kuumaa käteen ja toiseen eka rööki.
Niin moneen meistä tää tapa tääl on juurtunu.
Sosiaalihetki: "Mitä viimeaikoin kuulunu sulle?"
Tää ei oo pelkkää ajatustenvaihtoo,
sitoutumist, traditioo eikä mitään vaistoo.
Paskanjauhaminen aamul niinki tärkeet.
Esson neiti hymyilee ja rekkamies on jälleen,
tien päällä ku meiralaiset kellaris,
ja virolaisen työmaa moraalitermaris.
YT-neuvotteluis Reilun kaupan kahvii.
Teen juojat voi leikkaa kellokortin kahtii.
Pokaustavoist on kahvi legendaarisin.
Jos sitä ei ois, joku senkin takas vaatisi.
Kahvinkeittäminen delegoituu akast ukkooon,
ja perheen ristiriidat jäi jo aamul tippalukkoon.

En saa selvää. Mitä toi bamlaa?
En saa selvää. Mitä toi bamlaa?
En saa selvää. Mitä toi bamlaa?
En saa selvää. Mitä toi bamlaa?

Uus morgeni, paahtimohimo.
Hyppään suihkuun ku Salmisen Simo.
Hoida homma Moccamasteri!
Vedin korviketta korkista, kessuna Knasteri.
Olo kohentunu, pirtsakka.
Käyn nopee kolmannella aamuvirtsalla.
Olee tää naatti vaan, muttei kasvata se tolee de-ureaattina,
rakko niin vaativa.
Kaapissa kasvatettu Robusta-papu,
akuutti apumuutto, lopussa satu.
Purkin pohjalla pelti jo paistaa.
Voin aromit haistaa, muttei tepsimistakuut.
Juno, voitsä jeesaa mua kahvilla?
Ykkönen askitettu pahvilla.
Suuta kuivaa, mut vielä mukillinen.
Mieli merkillinen, tonni kasvista rahdilla.

En saa selvää. Mitä toi mutisee?
En saa selvää. Kaada nyt muki ees.
En saa selvää. En erota kummassa,
en saa selvää, övereis vai vajareissa ukkeli tutisee?